25.9-26.11

Jälleen pitkästä aikaa…

Bonon ja Bablon agilityreenit ovat jatkuneet viikoittain ja mejääkin on kokeiltu.

Bono on käynyt kisaamassa muutamissa kilpailuissa. 2.10 agirata meni hylätyksi ja hyppyradallakin tuli vähän virheitä. 22.10 Kajaanin reissullakin tehtiin hieman virheitä ja jopa yksi rimakin tippui, mikä on tältä hyppyvarmalta koiralta erittäin harvinaista. 5.11 oli jälleen vuorossa agikisat Oulussa. Sekä agi- että hyppyradalta saldona 0-tulokset ja sijoitukset 6. ja 5. Viimeisimmät kisat Oulussa 20.11 toivatkin sitten upean päätöksen kisakaudelle. Bonolla oli kolme starttia, tuloksena kaksi hylättyä (ohjaajan unohdettua radan ja ohjattua väärin) ja UPEA serti agiradalta. Bono sijoittui toiseksi, 43 koirakkoa oli kisaamassa.

Bonolla onkin nyt loppukaudesta saldona 7 0-tulosta, joista tuplanollat kahtena päivänä ja tietenkin ensimmäinen agiserti.

Bono palkittiin hyvästä kilpailukaudesta vesiterapialla ja hieronnalla. Vesiterapiassa taisi olla vaikeinta valjaiden laitto, Bono kun ei oikein pidä niistä. Altaaseen meno sujui melko hyvin, vähän aluksi esteli. Siellä altaassa sitä sitten käveltiin. Sen jälkeen lihakset olivat hieman ”pehmenneet” lämpimässä vedessä ja oli hyvä hieroa. Ouluvet:issä toimiva elphelp eli Pohjasen Eevaliisa tarjoaa eläinten kuntoutuspalveluja, kyllä suosittelemme. Sinne menemmekin uudestaan heti joulukuun alusta. 

 

Bablokin on aloittanut lihashuollon, pääsi vasta käymään ensimmäisen kerran kokohieronnassa samalla hierojalla kuin Bonokin. Bablo nautti myös hieronnasta, tottui saman tien, niin kuin olisi ennestäänkin ollut tuttua.

11.10 juuri eläintenviikon jälkeen pidimme päiväkodin pyynnöstä agilitynäytöksen heille. Päiväkoti on juuri Tyrnävän koiraharrastajien kentän vieressä.

 

 

Lapset saivat olla ensin mukana laittamassa esteitä paikoilleen. Sen jälkeen he olivat katsomassa ja kannustamassa koirakoita näytöksessä. Mukana muun muassa Sanna ja Robin.

 

Tokoilut meillä on jääneet täysin väliin nyt syksyllä. Uutena lajina on kokeiltu mejää. Ollaan käyty neljä kertaa treenaamassa. Kaksi kertaa omin päin ja kaksi kertaa Tyrnävän koiraharrastajien porukalla, niillä onkin ollut lopussa oikea hirven sorkka. Bablo on jännä, se alkaa haistelun jälkeen peittämään sitä sorkkaa. Neljännellä kerralla molemmat koirat alkoivat hoksaamaan kunnolla, että mitä se mejä on. Tätä tullaan jatkamaan.

Bonon ja Bablon kanssa on mukava harrastaa. Pojat ovat innolla mukana.

Jos jotain hyvää, niin aina on myös jotain ei niin hyvää. Bablo edelleen meinaa haukkua ensin kaikki ihmiset ja koirat ja sitten vasta uskaltautuu vähän haistelemaan. Se on edelleen pikkupupujussi tässä hommassa. Ja Bono osaa välillä kyllä sanoa kunnolla (lue rähistä) remmilenkillä, jos ei itse ole ajoissa ottamassa huomiota. Asia oikein korostuu, kun Bablo on mukana. Bono vissiin kuvittelee, että sen pitää puolustaa myös Babloa. Bonolla on myös se juttu, että jos sillä on esimerkiksi pallo suussa, niin sitähän ei tahdo saada millään irti, muuta kuin väsytystaktiikalla. Bablolta se sujuu erittäin hyvin irti-komennolla. 

Kotona sisällä poikien yksi lempileikeistä on pallonpiilotus. Ne odottavat jossakin huoneessa, että piilotamme molemmille oman pallon. Ja sitten innolla etsimään. Jos Bablo ei löydä omaansa, niin Bono auttaa ja käy näyttämässä paikan. Pallot ovat kummallakin hieman erilaiset ja 99%:sti ne eivät koskekaan toisen palloon.  Toinen mukava leikki on makupalan yrittäminen aktivointileluista.

Ja lopuksi… Bablokin pääsenee 6.12 ensimmäisiin epävirallisiin agilitykisoihin. Saas nähdä miten käy, uusi paikka ja uudet esteet.