Voi voi, aika rientää niin ettei perässä tahdo pysyä....

Elokuu on sujunut tavallisissa merkeissä, treenaten agilityä ja taas agilityä sekä kisaten agilityssä.

Niin, tulihan sitä käytyä Bonon kanssa Sievin näyttelyssä, mutta siitä hieman myöhemmin.

Elokuun puolessa (20-21.8) välissä tuli pyörähdettyä Tornion agikisoissa. Ilma oli mitä mainioin ja matkaa leirintäalueelta kisapaikalle ei ollut kuin 600m. Ensimmäinen startti näissä kisoissa oli agirata ja taisimme startata ihan alkupäässä matkaan, mutta ei se menoa haitannut. Tuloksena hieno 0-rata ja hieman alle ihanneajan, -0,34s. Siinä sitä sitten jännitettiin loppuun saakka että mikähän mahtaa tulla sijoitukseksi... No, neljäs sija oli meille todella loistava suoritus ja poistuimme tyytyväisinä vaunulle...

Sunnuntaina olikin sitten vain hyppyrata. Hyppyradalla kolmosissa ei auta jarrutella vaan täytyy painaa sata lasissa koko ajan. Ehkä tuli painettua 110- lasissa, kun meni hylkäyksen puolelle ;-). Mutta kaiken kaikkiaan ihan mainiot kisat. Tästä on kiva jatkaa seuraaviin koitoksiin.

Seuraavana lauantaina olikin sitten Sievin ryhmänäyttely. Aamulla veimme Bablon Minnan koirahoitolaan päivähoitoon. No, tottakai sitä tuli lähdettyä sinne toiveikkaana sen puuttuvan SERTin suhteen, mutta eihän sitä uskaltanut toivoakaan.... Ja Sievistähän se kolmas SERT sitten tuli!!!! Jee, kuinka mahtava fiilis se olikaan... Bonskusta  tuli sitten FI MVA. Saldona Sievistä AVO-ERI, PU1, SA, SERT ja vielä ROP (rotunsa paras). Päivän täydensi Bablon sisko Wanda ollen VSP (vastakkaisen sukupuolen paras).

Bono ROP ja Wanda VSP

Bono ja päivän "saalis"

No, kotiin päästyämme Bonon turkki leikattiin jälleen, mutta päähän jätettiin hieno "irokeesi"-kampaus ;-)

Sunnuntaina sitten seurasi jälleen, yllätys yllätys, agilitykisat. Kyllä se Virpiniemen keinonurmi on hieno alusta kosteallakin säällä. Vuorossa oli hyppyrata ja saldona hienosti 0-rata ja alle ihanneajan -3,68s sekä lopputuloksena 6. sija. Tuntuu siltä, että oma tulostaso kolmosissa on paljon parempaa kuin 1- ja 2- luokissa yhteensä. No, kyllä se siitä vielä muuttuu....

Syyskuun eka viikonloppuna oli ensimmäinen virallinen Rallytoko-koe. Bonon kanssa homma ei mennyt aivan putkeen, sillä jo lähdössä oli sen verran herkulliset tuoksut että meinasi lähtö tyssätä siihen. Liekö siellä mennyt juoksuinen narttu meidän edellä, mutta sillä nuuskumäärällä olisi varmaan pärjännyt Mejä-kokeissakin ;-). Jotenkin saimme kuitenkin suoritettua radan loppuun saldona hylkäys. Isäntä oli siinä jossain välissä jättänyt yhden rastin kokonaan väliin..... Ei voi kun ottaa joskus uusiksi ja tehdä kaikki rastit.

Seuraavana viikonloppuna Bonolla oli jälleen agilitykisat molempina päivinä. Lauantaina kaksi agiratastarttia ja sunnuntaina yksi hyppyrata. Lauantain startin olivat kyllä hienoja suorituksia. Molemmista nollat (ajoilla -1,46s ja -3,02s). No, voihan sitä nyt ajatella niinkin, että nyt on tuplanollat kasassa ensi vuoden SM-kisoja ajatellen, mutta ei nyt mennä sentään asioiden edelle. Nautitaan tästä suorituksesta. Sunnuntaina hyppyradalla tulikin sitten HYL, kun isäntä jätti ohjauksen puolitiehen ja Bono pääsi hyppäämään esteen takaisinkin.... Hieno saldo tähän saakka, 4 hylättyä ja 4 nollatulosta kolmosissa.

Bablokin pääsi parrasvaloihin seuraavana viikonloppuna kauppakeskuksen mätsäreissä. Hienosti jätkä on parantanut otteitaan, eli rohkaistunut kehässä. Tällä kertaa tuomarin väistelyt jäivät kokonaan pois ja saldona hienosti isojen aikuisten punaisten kolmas. Tuomarikin kehui Babloa "lampaan karvan" kantajaksi, tai jotain sinne päin... Ei muista enää.

Muuten tämä elo- ja syyskuu on kulunut treenetessa agilityä. Molemmilla jätkillä on kaksi treeniä viikossa.

Emäntäkin pääsi ohjastamaan molempia treeneissä. Kouluttaja vain totesi, että emännälle täytyy hommata oma ohjastettava. Kertakaikkiaan hienoa ohjastusta vaikka treenaukset ovat jääneet muutamaan kertaan -> todellinen lahjakkuus. Eiköhän se kolmas koira jossain välissä ole tulossakin.